Kokoelmat
Suomen Jääkiekkomuseon tehtävänä on jääkiekkoiluun liittyvän esineistön, valokuva- ja painotuotemateriaalin tallentaminen, dokumentointi, tutkiminen ja esittäminen. Museon vastuualueena on suomalaisen jääkiekon perinteen tallentaminen. Kokoelmia kerätään suunnitelmallisesti ja aktiivisesti sekä dokumentoidaan huolellisesti.

Museon kokoelmat saivat alkunsa 1979. Keräystoiminta aloitettiin ottamalla yhteyttä 1930-luvun mestaruussarjapelaajiin. Ensimmäisen perinnekeruun jälkeen museon kokoelmat ovat karttuneet kattaviksi. Merkittäviä lahjoittajatahoja ovat olleet Suomen Jääkiekkoliitto, Jääkiekon SM-liiga, Kansainvälinen Jääkiekkoliitto ja lukuisat jääkiekon parissa toimineet yksityishenkilöt.

Museon esine- ja valokuvakokoelmat muodostavat ainutlaatuisen tietoaineiston suomalaisen jääkiekon menneisyydestä ja nykypäivästä. Kokoelmissa on yli 25 000 esinettä ja 30 000 valokuvaa. Pelipaitakokoelmassa on yli 700 paitaa. Kokoelmiin kuuluu myös julisteita, videotallenteita ja painotuotteita. Museolla on käsikirjasto.

Pelipaitanäyttely >>



Valokuvakokoelma

Suomen Jääkiekkomuseon valokuvakokoelma on laaja ja ajallisesti varsin kattava. Kokoelman digitointi aloitettiin 2005. Jääkiekkomuseon digitoitu materiaali on mukana Tampereen museoiden Siiri-tietokannassa. Valtaosa kokoelman digitoiduista kuvista on julkisesti nähtävissä.

Siiri-tietokantaan >>

Erkki Järvisen kasvosuojus 1960-luvun puolivälistä. Hammasteknikko Antti Lindroosin työtä pidetään ensimmäisenä Suomessa valmistettuna lasikuitunaamarina. Reetta Tervakangas, Vapriikin kuva-arkisto.

Kiekko, jolla Teemu Selänne teki historiallisen olympiajääkiekon tehopiste-ennätyksen (20+17=37) Vancouverissa 19.2.2010. Reetta Tervakangas, Vapriikin kuva-arkisto.