Jääkiekkomaailma
Jääkiekon kotimaa on Kanada. Laji kehittyi moderniin muotoonsa 1800-luvulla maan itäosissa, se sai säännöt ja organisoitu kilpailutoiminta aloitettiin. Tosin jääkiekon muotoutumiseen vaikuttivat juuriltaan sekä amerikkalaiset että eurooppalaiset pallo- ja jääpelit. Nykymuotoisen jääkiekon syntyhetkestä on Kanadassakin kiistelty. Yleisimmin alku sijoitetaan Montrealiin, jossa McGill yliopisto järjesti näytösottelun 1875.

Jääkiekko kulkeutui Kanadasta Eurooppaan 1800-luvun lopulla. Ensimmäisiä kokeiluja suoritettiin Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Kanadassa jääkiekon suosio oli kasvanut erityisesti keskiluokan ja alempien yhteiskuntaluokkien keskuudessa ja jääkiekosta tuli koko kansan laji. Euroopassa kiekkoilu alkoi lähinnä ylempien yhteiskuntaluokkien harrastuksena ja lajia kehitettiin amatööriurheiluihanteen pohjalta.

Kansainvälinen Jääkiekkoliitto (Ligue Internationale de Hockey sur Glace, LIHG; myöh. International Ice Hockey Federation, IIHF) perustettiin Pariisissa 15.5.1908. Perustamiskokouksessa olivat läsnä Ranskan, Sveitsin, Iso-Britannian ja Belgian edustajat. Vastaperustettu liitto järjesti ensimmäiset viralliset EM-kisat Sveitsissä 1910. Liitto laajensi kilpailutoimintaansa LIHG Championat –turnauksella, jossa seurajoukkueet kilpailivat maidensa nimissä.

Jääkiekon kansainvälinen toiminta laajeni Euroopan ulkopuolelle, kun laji hyväksyttiin olympiakisoihin 1920. Olympiakaukalossa Kanadaa edustaneet seurajoukkueet häikäisivät taidoillaan. Lajin ensimmäiset omat ja olympialaisista erillisinä pidetyt MM-kisat järjestettiin Ranskan Chamonixissa 1930. Turnaus oli historiallinen sikälikin, että Japani osallistui ensimmäisenä Aasian maana MM-kisoihin. Iso-Britannia mursi hetkellisesti Kanadan ylivallan voittamalla olympiakultaa 1936. Tasaväkisemmän vastapelurin Kanada sai Tshekkoslovakiasta, joka jatkoi kulkuaan vahvana eurooppalaisena kiekkomaana.

Voimasuhteet tasapainottuivat lopullisesti 1950-luvulla, kun Neuvostoliitto tuli mukaan kansainväliseen jääkiekkoon. Maan kiekkoilu oli noussut vahvalla poliittisen järjestelmän tuella. Amatöörileimastaan huolimatta neuvostokiekkoilu ei jäänyt ammattimaisuudessaan kanadalaisten varjoon. Yhteiskuntajärjestelmien vastakkainasettelu sekä amatööri- ja ammattilaiskiekon jännitteet näkyivät arvokisaboikotteina sekä erikoispanostuksena Kanadan ja Neuvostoliiton keskinäisiin näytösluonteisiinkin otteluihin.

Kansainvälinen Jääkiekkoliitto (IIHF) on lajin kattojärjestö. Liitto vastaa kansainvälisistä sääntömuutoksista ja valvoo kansainvälisiä pelaajasiirtoja. Se vastaa miesten, naisten ja nuorten maailmanmestaruuskisojen järjestämisestä ja olympialaisissa jääkiekon mukanaolosta sekä useista Euroopan maiden välisistä seurakilpailuista.

Jääkiekkomaailma-osiossa on esitelty lyhyesti 70 IIHF:n jäsenmaata. Sivuilta löytyy myös kuvia sekä linkit liittojen sivuille ja IIHF:n maaesittelyihin.



Jääkiekkoilijoiden kesäharjoittelua Miamin maisemissa vuosikymmeniä sitten.

Kannustus kuuluu olennaisena osana jääkiekkokatsomoihin. Tässä Suomen MM-kotikisojen 2003 kisamaskotti vauhdissa. Kimmo Torvinen suunnitteli kisojen Leijonamaskotin.